Volter Kilpi (Pitäjän pienempiä, 1934)

Merimiehen leski

Novelli löytyy Kilven teoksesta Pitäjän pienempiä.

Mitä tekee Jumala minun kutomillani sukilla (?)

Riikka menettää miehensä Kustaan merelle tämän hukkuessa uppoavan laivan mukana. Elämänsä ehtoolla elättää Riikka itseään nyhtämällä triivejä vanhoista köysistä uuden aluksen tilkkeiksi. Siinä istuessaan, nyhtäessään juoksevat ajatukset Riikkan mielessä. Hänellä on aikaa ajatella, antaa ajatuksensa lentää, tajuntansa virrata.

Riikkan sisäinen puhe on paikoin rukouksen kaltainen. Rukous on upea, kaunis toivon pilkahdus Riikkan kumaran elämän keskellä. Siinä toistuvat monasti Kustaan viimeisinä kotonaolon päivinään lausumat sanat, jotka Riikka on tallettanut sydämeensä.

…mutta jos sinulla on mieltä sydämessäsikin, niin sinä tiedät, että sikiävin puhe on ihmisen puhe itsensä kanssa umpihuulin ja itävin työ ihmisen ajatusten vaiva ruumiin raskaassa savessa ja halujen pimeässä kydössä: siinä öiden ja päivien työssä kasvattaa katoava ihminen multansa sakeasta katoamattoman sielunsa kirkkaan ja paistavan yrtin.

Vaatimattomasta merimiehen lesken torpasta on tullut samassa pyhä ja korkea kuin kirkko sielun yrtin muistuessa mieleen, avartaessa olemisen tilaa.

Riikka huoahti rintansa syvyydestä. ”Sielunsa kirkkaan ja paistavan yrtin!

Kilpi on tunnetuimpia modernistejamme. Tajunnanvirtatekniikan lisäksi Kilven tuotanto edustaa modernistista kerrontaa myös arjen kuvauksellaan, huomauttaa Pirjo Lyytikäinen artikkelissaan. Ihmisen osan pohdinta kiinnittyy modernismissa nimenomaan yksityiskohtiin ja arkisiin asioihin.

Kilpi uskoi arkipäivän vastapainona olevan ’todellisen maailman’, henkisen, sisäisen todellisuuden, jota kirjallisuuden tehtävänä on ilmaista: taiteen tulisi pyrkiä kuvaamaan ulkoisen aiheuttamia sisäisiä tuntoja.

Lea Rojola kirjoittaa Kilven käsityksen taiteen todenvastaavuudesta liittyvän vuosisadan vaihteen yksilöllisyyden korostukseen. Rojolan mukaan Kilvelle ei objektiivisesti olevaa maailmaa ollutkaan; tärkeintä olivat yksilön havainto ja tunnot maailmasta.

Tietokirjalliset lähteet:
Lyytikäinen, Pirjo, ”Villasukkia Jumalalle”. Teoksessa Kurikka, Löytty, Melkas & Parente-Čapková (toim.), Kertomuksen luonto. Bookwell, 2012.
Rojola, Lea, Varmuuden vuoksi. SKS, 1995.