Taivassalo oli minulle tuntematon, vaikka se on lähellä ”Ukia”. Pienelle paikkakunnalle muuttaessa sitä jännittää, että tutustuuko ihmisiin. Meidät otettiin kuitenkin kivasti vastaan! Olen tutustunut yhdistystoiminnan kautta paikallisiin ja saanut uusia kavereita.

Uuttakaupunkia ja Taivassaloa yhdistää meri, ja olenkin asunut suurimman osan elämästäni meren äärellä. Rakastan merta! Tuntuu, että sen rannalla pystyy hengittämään kunnolla. En kyllästy koskaan meren kauneuteen. Myös sen yllättävyys kiehtoo minua.

Olemme hurahtaneet veneilyyn ja löytäneet Taivassalon saarista upeita luontokohteita. Kerran jouduimme kuitenkin merihätään, kun veneestä katkesi ohjausvaijeri. Aallokko yltyi, mutta hyvällä taidolla – ja ehkä vielä enemmän hyvällä asenteella – saimme veneen turvallisesti kotisatamaan. Sillä reissulla sain pikakurssin merikartan ja plotterin lukuun!

Täällä luonto on kaikkialla: Kun astun ovesta ulos, pääsen metsän syleilyyn. Kun kävelen hetken, olen rannassa. Hakkenpään luontopolku ja laavu ovat onnistunut hanke, samoin Toivonpuiston ulkoilualue. Toivottavasti saisimme luontopolkuja vielä lisää. Innokkaita käyttäjiä ystäväpiiristä kyllä löytyisi!

Meillä on täällä hyvät palvelut perheille ja harrastusvaihtoehtoja löytyy. Ihastelin juuri urheilukentän aluetta, jossa on mahdollisuuksia vaikka mihin: luisteluun, hiihtoon, frisbee-golfiin, pururadalla lenkkeilyyn, yleisurheiluun ja jalkapalloon.

Ihmisten aktivointiin liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni. Taivassalon kokoisessa paikassa on hyvät järjestää kivoja juttuja niin aikuisille kuin lapsille. Toimimme mieheni kanssa Taivassalon Tahdin lasten liikuntakerhon ohjaajina ja lapsia on ollut mukana paljon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Taivassalon yhdistys on ilahduttanut koko pikkulapsiajan kerhoilla, koulutuksilla ja tapahtumilla. Nyt, kun koulumaailma on alkanut tulla tutuksi, tarjoaa vanhempainyhdistys mukavasti virikettä.

Keskisuomalaiset arvostavat varmasti merta, joten kutsuisin Eppu Normaalin Marjuksen rantaan. Se on meille tärkeä paikka, koska meidät vihittiin siellä. Istuisimme kesäiltaa ystäväporukalla nuotion äärellä. Eput soittaisivat ja me laulaisimme mukana. Olisihan se aikast huikean hienoa!

Parasta on nauttia pihan kukkaloistosta, tuoksuista ja lueskella riippumatossa. Sitten voi myös veneillä ja rentoutua, pulikoida lasten kanssa ja syödä jätskiä. Tykkäämme käydä Heikinkarin Ranthuoneessa pizzalla ja hampparilla. Se on sydämellinen paikka, jonne on helppo mennä. Kiinnostava vaihtoehto voisi olla kesällä 2021 avautuva Lilla Pärlan.

Jos ei kaipaa sirkushuveja, vaan arvostaa vaatimatonta, mutta rikasta elämää, on Taivassalo hyvä paikka olla. Lapsilla on lääniä missä mennä ja harvemmin kuulen kenenkään sanovan, että ”äiti, mulla ei oo mitään tekemistä”. Lasten mielikuvitus lentää ja niin myös aikuistenkin. Täällä tunnen olevani oma itseni ajatuksineni ja haaveineni. Osa haaveista on toteutunut ja osa odottaa toteutumistaan. Ehkä me ne Eputkin joskus vielä tänne saadaan!