Taivassalo – historian aikajanalla
- 1155
Viikingit purjehtivat Taivassalon vesillä ja polttivat nuotiota mm. Hakkenpäässä. Taivassalolaiset hakivat vaikutteita Tukholman kauppapaikoilta.
1155
Piispa Henrik kävi nykyisen Viiasten kartanon mailla kastamassa taivassalolaisia kristinuskoon. Piispa Henrikin mukana ristiretkellä oli Ruotsin kuninkaan kruunua tavoitteleva Erik.
1326
Vanhin säilynyt Taivassaloa koskeva asiakirja laaditaan. Se on Turun linnanpäällikön Matias Kettilmundinpojan testamentti, jossa Ketarsalmen tilan omistajaksi määrätään Johan Muntae Munter.
1332
Ensimmäiset maininnat Särkilahden kartanosta (ks. 1437 ja 1489)
1350
Taivassalo mainitaan seurakuntana ja Pyhän Ristin kirkko valmistuu. Samana vuonna Ruissaaren Antu luovuttaa kaiken omaisuutensa Turun piispalle.
1373
Lars Yltiainen Taivassalosta (Lafrindz Yltaenen aff Thøuesalwn) myy omaisuuttaan Turun Hirvensalossa.
1374
Viiasten kylän maiden omistajina 1300-luvulla mainitaan Thomas af Wialom, Viialan Tuomas, veljekset Martti ja Paavali Eerikinpoika sekä sisarukset Margit ja Disa, joilta saksalainen Anders Garp, josta sai alkunsa Karpelainen–Carpelan –suku, osti kylän maat 1374. Kauppahinnan maksussa oli hieman erimielisyyttä Tuomaksen ja Andersin välillä, sillä kauppaa käsiteltiin käräjillä vielä 1380.
1380
Taivassalo muodostaa oman sotilaallisen laivakunnan, Theusala snaekkiolagh.
1395
Turkulaisporvari Knap lahjoitti Ketarsalmen tilan Turun tuomiokirkolle.
1410
Olavi Särkilahti palveli hovissa, sai verovapauden ja ansaitsi rälssikirjeen kuningas Erik XII Pommerilaiselta.
1420
Vanhimmat Pyhän Ristin kirkon seinämaalaukset valmistuvat Pietari Heikinpojan johdolla.
1437
Niilo Olavinpoika Särkilahti oli Kuninkaan tuomionpitäjänä eli ylin oikeusvallan valvoja Suomessa, ja allekirjoitti valtaneuvosten joukossa Kalmarissa 1441 rauhansopimuksen Ruotsin ja Norjan välillä.
1450
Taivassalolainen Erik Akselinpoika Tott valtaa Turun linnan Kaarle Knuutinpojan kannattajlta, ja hänestä tulee linnan päällikkö. Tottista tulee 1457 valtionhoitaja. Gregher Andrissonin leski lahjoitta Viluluodon saaren Naantalin luostarille.
1460
Tuolloin Taivassalo mainitaan osana Turun linnalääniä. Magnus Rawlson kantaa veroina Turun linnaan rahaa, turskaa ja haukia.
1480
Ensimmäiset merkinnät Järppilän kartanolinnasta, jolloin Stensbölen Kirstin vaimo antoi tilan poikansa lapsille. Järppilän kartanolinna hävitettiin herttua Kaarle IX:n ja kuningas Sigismund III Vaasan välisen taistelun aikana.
1482
Taivassalolainen Erik Olsson tunnustaa 1482 Tukholman raadille varkautensa.
1480-1497
Nils Nilsson Byskalle Taivassalon kirkkoherraksi. Teki pyhiinvaellusmatkan paavin luo Roomaan, ja testamenttasi Vehaksessa omistamansa maansa Turun tuomiokirkolle.
1488
Maunu Särkilahti allekirjoitti Ruotsin edustajana Tallinnassa sopimuksen ikuisesta rauhasta Liivinmaan ritariston kanssa. Tuomiorovastin viran Maunu sai 1466.
1489
Taivassalolainen Maunu Särkilahti Turun piispaksi.
1494
Michel Eriksson tuomitaan varkaudesta jalkapuuhun.
1495
Lasse Olsson tunnustaa 1495 iskeneensä kuoliaaksi linnanherran palvelijan ja tuomitaan mestattavaksi.
1495
Turun piispa Maunu III Särkilahden luottelossa palvelijoista ja aseenkantajista, jotka joutuivat venäläisten surmaamiksi mainitaan Peder aff Töffuesalo, Petri Taivassalosta.
1497
Petrus Skähl Taivassalon papinvirkaan.
1498
Särkilahden kartanon omistajuus siirtyy Turun pormestari Nicolaus Särkilahdelle, jonka pappispoika, tuomiorovasti Pietari Särkilahti rikkoi pappien naimattomuussäädöksen ja anasti Tammiston säteritilan Naantalin luostarilta. Tuomiorovastin kuoltua leski lapsineen oli menehtyä lumikinokseen, kun tyly ja pahansuopainen kartanonhoitaja ei antanut ruokaa ja lämmikettä, vaikka kartanon isäntä oli niin käskenyt.
Kirkkoherra Nils Byskalle kävi Roomassa katumassa sukupuolista hairahdustaan.
Taivassalolainen Maunu Särkilahti Turun piispaksi.
1554
Mikael Agricola tekee tarkastuksen Taivassalon kirkkoon.
1563
Vuonna 1563 vietiin kirkkoherra, Viiasten kartanon omistaja Matts Carpelan vangittuna kuningas Kustaa Vaasanpoika Erik XIV:n tutkintalautakunnan eteen syytettynä Juhana-herttua suosimisesta. Hänet tuomittiin kuolemaan kelminä ja pahantekijänä, mutta armahdettiin, kun taivassalolaiset kääntyivät kuninkaan puoleen kirjoittaen ettei kirkkoherra ole rikkonut uskollisuuttaan kuningasta kohtaan.
Kuningas Erik XIV antoi suojakirjeen taivassalolaisille.
1567
Juhana-kuningas lahjoitti Järppilän kartanon tallimestari Bertil Iivarsson Grönille
1617
Kuningas Kustaa II Adolf kielsi keväällä 1617 taivassalolaisten aatelisten ja talonpoikien kauppapurjehduksen. Taivassalolaiset saivat kuitenkin käännettyä kuninkaan pään ja jo saman vuoden elokuussa kuningas antoi taivassalolaisille luvan purjehtia ja vaihtaa kalansa viljaan ja muihin tavaroihin.
1624
Turun Tuomiokapituli mainitsee kappalainen Zacharius Jacobin väärentäjänä, henkipattona ja huorimuksena, joka onnistui vetämään piispaakin pahan kerran nenästä ennen kuin päätyi pyövelin käsiin.
1628
Sotamarsalkka Henrik Fleming lahjoittaa Pyhän Ristin kirkolle tallinnalaisen Topias Heinzen valmistaman saarnastuolin.
1638
Kuningatar Kristiina määrää kuninkaallisen postitien perustamisesta, jossa reitiksi vahvistettiin Tukholma – Taivassalo – Turku. Tien varressa parin peninkulman välein asuvat talonpojat määrättiin postitalonpojiksi, joiden velvollisuutena oli postin kuljettaminen seuraavalle postitalonpojalle. Muistoina tästä kuninkaallisesta postitiestä ovat Tylpänniemen ja Tuomoisten kivilaiturit ja muistomerkit.
Postitie oli tärkeä reitti. Sen ymmärtää, kun lukee kuningattaren säätämää lakia: ”Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kauemmin kestää, hänen erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle.”
1641
Taivassalolainen talonpoika erotetaan seurakunnasta 26.9.1641 tuotuaan Morbus Gallicuksen Tukholmasta Suomeen.
1659
Leikluodon tiilitehdas aloittaa toimintansa, joka jatkuu vuoteen 1905 asti.
1665
Pappilan rengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika poltettiin roviolla Kyynelten kalliolla.
1674
Taivassalossa syntynyt kirkkoherra ja valtiopäivämies Israel Alftanus kiinnitti ensimmäisenä huomiota Leväluhdan luulöytöihin.
1706
Kappalaisen Martinus Machaleniuksen Juliana-tytär synnytti aviottoman lapsen. Lapsen isäksi paljastui Julianan siskonmies, apupappi Johan Laurenius. Heidät mestattiin Taivassalossa 26.7.1712.
1712
Kappalaisen Martinus Machaleniuksen tytär synnytti aviottoman lapsen. Kun selvisi, että lapsen isä oli siskonmies pitäjänapulainen Johan Laurenius, tuomittiin hänet sukurutsauksesta mestattavaksi.
1727
Kappalaisena 1727 aloittanut Nils Rotkerus tuli myöhemmin Punkalaitumen kirkkoherrana mielenvikaiseksi ja sytytti pappilan palamaan sekä tappoi partaveitsellä poikansa, ja hänet vietiin Seilin hospitaaliin.
1749
Ruotsin ensimmäisen väestölaskelman mukaan Taivassalossa oli 3273 asukasta. Vuoteen 1805 mennessä asukasluku oli kasvanut 3740 asukkaaseen.
1759
Ensimmäinen suomeksi julkaistu lakikirja suomennetaan Järppilän kartanossa.
1763
Viiasten kartanon isännäksi tulee luutnantti Axel Germund Lilliegreen, jonka jälkeen kartanon omistajuus siirtyi skotlantilaiselle Wittfoothien aatelissuvulle.
1783
Nykyinen Viiasten kartanon päärakennus valmistuu.
1786
Kuningas Kustaa III vierailee Järppilän kartanossa.
1788
Viiasten kartanon herra, kapteeni Henrik Gustaf Wittfooth osallistui 1788 salaliittoon Kustaa III:tta vastaan allekirjoittamalla Anjalan liittokirjeen. Vastatoimenaan Kustaa III määräsi kapinoitsijat vangittaviksi ja lähes kaikki saivat kuolemantuomion. Ennen murhatuksi tulemistaan kuningas armahti kapinoitsijat yhtä lukuunottamatta. Kun uusi kuningas Kustaa IV Adolf nousi valtaan, pääsi kartanon isäntä uudelleen suosioon.
1790
Kirkkoherra Elias Lagus suomensi Siionin virret ruotsinkielestä.
1802
Kustaa IV Adolf yöpyi Viiasten kartanossa 1802, jossa on kuninkaan kamari. Kartanon omistajaa Henrik Gustaf Wittfooth'ia, kuningas kiittää kirjeessään ystäväkseen ja uskolliseksi palvelijakseen.
1808
Merisotataistelut Helsinginrannassa ja Kahiluodossa.
1825
Kuuluisa suurvaras Kustaa ‘Sika-Kyösti’ Nummelin teki murron Fagernäsin säteriin ja Bodan taloon Taivassalossa ja jäi kiinni, mutta onnistui pakenemaan Taivassalon käräjien aikana vankeinhoitajan talosta, kun Sika-Kyösti pahoinpiteli kirveellä kaksi vartijaa verihaavoille.
1856
Taivassaloon perustetaan kirjasto.
1867
Parkkilaiva Kaitainen valmistuu. Neitsytmatkalla Amsterdamiin Kaitainen törmäsi hollantilaiseen sokerilaivaan.
1870
Siirtolaisuus Amerikkaan alkaa. Vuoteen 1914 mennessä Taivassalosta (Iniö, Kustavi ja Velkua ml) lähtee siirtolaiseksi 900 henkeä.
1874
Kustavi erkanee Taivassalon hallintopitäjästä.
1875
Parkkilaiva Toivotar valmistuu Helsinginrannassa.
1884
Kansakoulu aloittaa toimintansa pitkän kädenväännön jälkeen.
1911
Iniö erkanee Taivassalon hallintopitäjästä.
1913
Velkua erkanee Taivassalon hallintopitäjästä.
1919
Valtuusto ei katso tarpeelliseksi perustaa raittiuspoliisin virkoja, koska kunta on verrattain kaukana liikekeskuksista ja valtateistä, eikä täällä ole havaittu suurempia alkoholin väärinkäytöksiä.
1923
Poliisikonstaapeli Pajulan pyytäessä valtuustoa valitsemaan järjestysmiehiä huvitilaisuuksia varten ja raittiusvalvojia eri puolille kuntaa ei valtuuston tiedossa ollut tehtävään sopivia halukkaita henkilöitä.
1941
Jatkosodan aikana venäläiset pommikoneet pudottavat yhdeksän pommia Hakkenpäähän, jolloin Kleemolan piika haavoittui pommituksessa.
1952
Vehmassalmen silta valmistuu.
1973
Taivassalolaiset kalastajat kalastavat 2,4 miljoonaa kiloa silakkaa.
1975
Kun Rantkaupin päärakennusta purettiin löytyi seinästä teksti: ’Matti Tyrmi on pannut meidän Kertua 29.6.1919 Antti Aaltonen’ (nimet ja paikannimet saatettu häveliäisyyssyistä muuttaa).
1982
Kaitaisten silta valmistuu.
2006
Pinoperän silta valmistuu.
2009
Suomen suurin Sale avataan.
2011
Paloaseman peruskorjaus ja laajennus valmistuvat.
2014
Taivassalon yhtenäiskoulu ja liikuntahalli valmistuvat.
2015
Päiväkoti Pikkupoijun laajennus.
2016
Taivassalon Vesi Oy aloittaa toimintansa.
2017
Den första Allsång på Tövis firades.
