Siirtolaisiksi Amerikkaan lähti Taivassalosta vuosina 1870–1914 yhteensä 900 henkilöä, kun koko Vakka-Suomen alueelta siirtolaisia lähti yhteensä 3000 henkilöä. Taivassaloon perustettiin kirjasto jo 1856, joten se on yksi Suomen vanhimmista kirjastoista. Muillakin aloilla Taivassalossa on oltu hyvin ennakkoluulottomia: Varsinais-Suomen toiseksi vanhin nuorisoseura perustettiin 1889, Taivassalon Säästöpankki aloitti 1876, Taivassalon Osuuspankki perustettiin 1904 ja Taivassalon Osuusmeijeri aloitti myös samana vuonna.
Kansakoulun perustamisessa taidettiin ”panna hanttiin melkein loppuun asti”, kunnes koulu alkoi uudessa koulurakennuksessa 15.8.1884. Koulun perustaminen oli nimittäin ensimmäisen kerran esillä jo 1869.
Muitakin uusia tulia alkoi puhaltaa pitäjäläisten elämänmenoon vaikuttaen. Vuonna 1865 oli annettu asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla. Asetuksen mukaan jokainen seurakunta omalla maallaan sai muodostaa oman kunnan. Taivassalossa pidettiin ensimmäinen kuntakokous 22.11.1868. Asetuksen mukaiseksi kunnan perustaksi ei valittu Taivassalon kaltaista hallintopitäjää, vaan seurakunta, itsenäistyivät Taivassalon seurakunnan kappelit hiljalleen omasta emäpitäjästään: Kustavi itsenäistyi vasta 1874. Iniö säilyi osana Taivassaloa vuoteen 1911 ja Velkua vuoteen 1913.
Taivassalon keskusta 60-luvulla.
